Ihanin tunne päästä vihdoin avaamaan uusi blogini. Useamman viikon olen kääntänyt, vääntänyt, pyöritellyt, koodannut hiki hatussa, kironnut ja istunut lamaantuneena läppäri sylissä, kämmen otsassa. Ja nyt se on täällä! Ulkoasun suhteen täältä löytyy edelleen mysteerejä, mutta vihdoin ollaan menossa siihen suuntaan, johon olen jo vuosia halunnut. Aiempien blogieni lukijat saattavat muistaa ihka ensimmäisiä ulkoasuja, joita nykyinen jossain määrin muistuttaa. Paluu juurille siis!

Katri Hooked On. Asioita, joihin olen koukussa. Matkustus, sisustus, leikkokukat, opiskelujen, elämän ja töiden fiilistely. Ehkä ihan vähän shoppailukin, mutta huomattavasti ajatuksellisempi sellainen kuin vuosia sitten.

On aika pureutua häämatkaamme ♥ Ensimmäisenä luvassa huomioita Havannasta. Havanna oli kuuba, hikinen ja pölyinen, mutta täynnä tunnelmaa. Sikarinsavua, salsan tahteja, drinkkejä ja auringonlaskuja. Äänekkäitä autoja, äänekkäitä ihmisiä. Odottamattomia paladareja, paljon kulkukissoja ja -koiria. Ihmisiä iltaisin kadulla nauramassa, halailemassa ja suuteloimassa.


1. Kaupunkia halkova Camera Obscura on ihan mieletön juttu! Talon katolla sijaitseva pimeä huone kameroineen kuvaa livekuvaa suuresta osaa kaupungista, ja muutamalla eurolla pääsee seuraamaan, mitä havannalaiset puuhaavat juuri samalla sekunnilla toisella puolella kaupunkia. Camera Obscuroita on maailmassa muutamia, niistä kannattaa googlailla lisää jos kiinnostaa!

2. Köyhyys on käsinkosketeltavaa. Turistien kanssa työskentelevillä pyyhkii hyvin, mutta ala-arvoisissa oloissa asuu paljon miehiä, naisia, lapsia ja jopa perheitä. Prostituoituja ja laitonta sikarikauppaa on helppo bongata melkein kaikkialla. Luin jostain, että peruskuubalaisen kuukausipalkka on n. 20 euroa, eli turistit ovat varmasti hyvin tervetulleita!

3. CocoTaxilla on hauskaa ja edullista (ei kuitenkaan tavallista taksia edullisempaa) matkata lyhyitä matkoja, ja on aikamoinen kokemus istua pallurataksissa ja puristaa kattokahvaa henkensä edestä kuskin painaessa tallaa pohjaan säästelemättä :D Pidemmälle pätkälle en näitä suosittele, sillä matkustajille ei ole turvavöitä ja taksissa ei ole laitoja laisinkaan... Me napattiin pari kertaa CocoTaxi Obispolta Maleconille, matka oli varmaan parisen kilsaa, maksettiin n. 4-5 CUC/matka. Varmaan olisi saanut tingattua alemmaskin, mutta tuo raha on kuubalaisille suurempi kuin meille, joten mentiin ja nautittiin kyydistä! :)


4. Sikari savuaa ihan kaikkialla, sisällä ja ulkona. Mahtavaa näin astmaatikon kannalta :D Täytyy tosin myöntää, että tuli sitä itsekin sikaria maistettua, ensimmäistä kertaa elämässä... Oltiinhan me Kuubassa!

5. Nettimahdollisuudet ovat melko mitättömiä ja hankalia, mutta otimme reissussa sen vastaan syleillen! Olo oli todellakin lomalaisen, ja ilolla seurasin, miten hyvin ihmiset viihtyvät iltaisin toistensa kanssa seurustellen pitkin katuja sen sijaan, että tuijottaisivat kotona tietokoneen ja puhelimien näyttöjä. Aika kulkee ihan omaan tahtiinsa, muttei kuitenkaan hitaasti!

6. Taksikuskeja löytyy joka lähtöön, eikä potentiaalisia matkustajia jätetä tien varteen koskaan! Varsinkin Maleconia pitkin kävellessä lähes 5 sekunnin välein vierelle hidasti uusi palveluntarjoaja, mutta kiltisti he myös jatkavat matkaa, kun huikkaa "no gracias" tai huitoo kädellä rennosti poispäin. Viralliset valtion taksit ovat keltaisia, siistejä autoja. Epäviralliset, joita tuli hyödynnettyä ihan yhtä paljon, ovat sitten ihan laidasta laitaan. Parhaimmillaan epävirallinen taksi on kaunis, vanha Chevy, joka kelpaisi Suomessa vaikka hääautoksi! Pahimmillaan se on juuri ja juuri eteenpäin runksuttava vanha Lada, jonka kylkeen on kirjoitettu spraymaalilla TAXI :D

7. Pelikortteja ei löydy oikeasti melkein mistään! Ei edes matkamuistokaupoista. Eli jos mielit läiskiä matkaseuralaisesi kanssa korttia, pakka kannattaa pakata mukaan jo Suomesta.


8. Valuuttaa voi vaihtaa vain maan sisällä, eli käytännössä lentokentällä tai hotelleissa. Lentokentilläkin vaihto sujui hieman kyseenalaisesti, toisesta kojusta kuitin kera, toisesta ilman ja tietysti eri kursseilla vaikka ulkoisesti samaa ketjua olivatkin :D Raha kannattaa vaihtaa euroista pesoiksi, dollareista vaihdettaessa kurssi on kehnompi. Myös maasta poistuessa vaihtotiskillä ei yhtäkkiä mukamas ollutkaan kuin 20 euroa ja 20 dollaria, joten jouduttiin vaihtamaan loput kuubalaiset valuutat takaisin euroihin ja dollareihin useassa eri vaihtopisteessä. Tämä kannattaa muistaa, ei kannata olla matkan loppuessa liikaa CUC:eja, koska et saa vaihdettua niitä pois missään päin maailmaa!

9. Ruokakauppoja ja siten siis myös pullotettua vettä on vaikeaa löytää! Eli jos kerran löydät hyvän kaupan, mistä ostaa vettä, paina sen sijainti mieleesi. Kuumuus oli ainakin toukokuussa ja kesäkuussa todella kovaa, ja vesi oli entistä elintärkeämpää.

10. Ikkunat kadulle päin ja kadut ovat täynnä kovaan ääneen ja kiireettömästi toisilleen keskustelevia ihmisiä. Varsinkin ensimmäisenä päivänä koimme monta säikähdyksen hetkeä, kun kävelytien reunaa pitkin kävellessä yhtäkkiä korvan vierestä vanha papparainen tai kärttyisä kuubalainen vaimo huutaa kadulle päin espanjaksi jotain aivan käsittämätöntä :D

+ 1 Uskomattomin paikka katsoa auringonlaskua on pitkä rantakatu Malecon. Paikalliset kokoontuvat sinne iltaisin ja kutsuvat sitä Havannan sohvaksi - tämän voin allekirjoittaa.

1. Puhdistaessasi kasvoja, pese ne valitsemallasi puhdistusaineella kahdesti. Ensimmäinen pesukerta poistaa meikin, toinen putsaa ihon ja sen päivän aikana erittämän talin ja muut epäpuhtaudet. Muista kosteuttaa tehokkaasti!

Kirjoitin keväällä kulttuurituotannon opiskelusta ensimmäistä kertaa ja ajattelin nyt palata takaisin saman aiheen pariin ja siihen, miten toinen, elokuussa alkanut opiskeluvuosi onkaan käynnistynyt :) Yksi sana: vauhdikkaasti. Varasin heti ensitöikseni itselleni syyskuun alussa hops-ajan (hops=henkilökohtainen opintosuunnitelma) meidän aineen lehtorin kanssa. Siellä katsottiin yhdessä missä mä omien opintojeni kanssa menen. Sain selvyyden siihen, että mikäli kaikki menee hyvin, mulla on mahdollisuus valmistua jopa vuosi etuajassa! Mutta en ala siitä vielä enempiä innostumaan, kaikki riippuu siitä, mitä kursseja haluan vielä käydä ja mitä jaksan käydä missäkin tahdissa. Koskaan ei tiedä, mitä mahdollisuuksia eteen napsahtaa!

Mulla on kova henkilökohtainen polte valmistua koulusta mahdollisimman nopeasti, koska aloitin sen vasta hieman myöhemmällä iällä... Suorittaja-minäni nostaa välillä päätään hieman liikaakin. Olenkin käynyt jokaisessa jaksossa ylimääräisiä kursseja etukäteen, ja näiden kurssien lisäksi saan hyväksiluettua muutamia Lontoossa opiskeltuja markkinoinnin ja operations managementin kursseja. Mutta ihan turha tätä elämää on aikatauluttaa, parhaat jutut käy silloin kun niitä ei osaa odottaa eli en hakkaa vielä mitään kiveen ihan lopullisesti :) Haluan myös pysähtyä ja nauttia opiskelusta ja opiskelijastatuksesta niin kauan, kuin sitä on. Silti samaan aikaan en malta odottaa, että pääsen oman alan hommiin!

Anyway, toinen opiskeluvuosi. Mulla oli sikälimikäli erilainen 1. jakso, että kävin vain yhtä normaalia kurssia (Kulttuuripolitiikka) ja yhtä vapaavalintaista kurssia (Freelancer-toiminnan perusteet). Eka jakso ei ollut kuitenkaan helppo, koska samaan aikaan olen tehnyt 10 opintopisteen Innovaatioprojektia, eli tästä parin viikon päästä päättyvästä jaksosta mulle napsahtaa 20 opintopistettä. Samaan aikaan teen toisen opintovuoden itsenäistä projektia, eli omaa osaani Slushissa, joten kiirettä on pitänyt!

Täytyy jaksaa... ;)
Tuo Innovaatioprojekti, jonka muuten jokainen Metropolian minkä tahansa alan opiskelija ilmeisesti kohtaa, päättyi lokakuun alkupuolella, ja opetti kyllä enemmän kuin koskaan olisin osannut ajatella. Olen ihmisenä välillä vähän liiankin realisti, ja ajoittain olen enemmän toteuttaja kuin innovoija. Helposti dumaan ainakin omat ideani sen sijaan, että antaisin niille mahdollisuuksia. Kurssin tarkoitus oli opettaa avaamaan mieltä innovaatioille, ideoille ja ajatuksille ilman mahdollisuutta niiden dumaamiseen. Ja tämän se toden totta teki!

Projekti tehtiin moniammatillisessa työryhmässä, eli työryhmät koostuivat eri alojen opiskelijoista. Meidän ryhmässämme oli minun (kulttuurituotanto) lisäkseni pari apuvälinetekniikkalaista ja yksi hyvinvointiteknologian opiskelija. Tämä osoittautui projektin edetessä ihan mahtavaksi jutuksi, opimme kaikki toisiltamme todella paljon! Jokaisella on omat vahvuudet sekä persoonaltaan että omalta alaltaan.

Projektitehtävän meille antoi yritysmaailman edustaja, joka esitti ongelman, mihin tarvitsi meiltä ratkaisun. Meidän ryhmässämme tehtävä osoittautui lopulta mobiilisovelluksen tuotekehitykseksi ja markkinointitoimenpiteiden suunnitteluksi. Osaksi tuttua, mutta tarpeeksi uutta asiaa. Kurssi ja projekti oli henkisesti rankka, enkä ole varmaan mihinkään koulutehtävään rusentanut vielä niin paljon näitä aivonystyröitäni, mutta se myös kantoi hedelmää. Projektin kautta sain taas osviittaa siitä, mihin haluan tulevaisuuden ammatissani suuntautua. :)

Toinen vuosi tulee olemaan rankka, mutta toivottavasti sitä hedelmällisempi. Tällä hetkellä opintosuunnitelma näyttää loppuvuodelle muun muassa viime viikolla alkanutta palvelumuotoilua, johtamis- ja vuorovaikutustaitoja ja yrittäjyyttä. Aika hevi setti siis alkaa loka-marraskuussa, ja siihen päälle tuo itsenäinen projektituotanto, joten täytyy muistaa joulua odotellessa kiinnittää entistä enemmän huomiota omaan jaksamiseen. Mutta kyllä tätä jaksaa, kun se on niin kivaa!

Levitin teini-iästä päälle parikymppiseksi asti meikkivoiteen aina sormin, en ole koskaan käyttänyt niitä hassuja kolmion muotoisia, valkoisia vaahtomuovipalasia mihinkään! Välissä tosin käytin myös mineraalimeikkejä, jotka levitin kabuki-siveltimellä pyörittelemällä, mutta nestemäisistä aineista ollessa kyse oli aina mulla sormet ykkösvaihtoehtona. Oon jo parin vuoden ajan käyttänyt meikkivoiteen levitykseen sormien sijasta Beauty Blenderiä, tuota pinkkiä pisaraa.

Beauty Blenderin rinnalle luotuja lukuisia "feikkiversioita" en ole ruvennut testailemaan, mielessä on kyllä käynyt. Olen vain niin kovasti tykästynyt tuohon aidon ja alkuperäisen lopputulokseen, että mieluummin maksan siitä kuin että käytän saman summan sitten yhteensä lukuisiin halvempiin. Aito myös kestää kauemmin käytössä kuin edullisemmat sisarensa. Joku tosin mainitsi jossain, että Sokoksen oman merkin, Iconin, feikkiversio olisi lähes yhtä hyvä, kuin alkuperäinen mallinsa. Onko jollain tästä kokemusta?


Anyway, koska haluan käyttää aina yhtä Beauty Blenderiä sen kalliin hinnan vuoksi mahdollisimman kauan, on oikeanlainen huolto äärimmäisen tärkeää. En tiedä, kuinka usein BB olisi tarkoitus pestä, mutta itse pyrin pesemään sen jokaisen käyttökerran jälkeen. Joskus kiireaamuina tämä jää tekemättä, mutta pesen kuivahtaneen meikin sitten mahdollisimman pian pois, ennen seuraavaa käyttökertaa kuitenkin. Pesu täytyy tehdä hellävaraisesti, koska ainakin pidemmällä käytöllä sieni lähtee jo muutenkin murenemaan. (Käsittääkseni nuo postauksen alussa puhutut halpisversiot muuten myös murenevat aika nopeasti?)

En ole koskaan kokeillut BB:n omaa pesunestettä, vaan luottanut perinteisiin saippuoihin, samoihin, millä pesen siveltimet. Tähän asti parhaaksi olen todennut shampoon, koska olen ajatellut, että jos se pesee hiukset, miksei se pesisi siveltimet. Ja jos se pesee siveltimet, miksei se pesisi myös meikkisienen? Tällä olen päässyt pitkälle, mutten ole kuitenkaan ollut 100% tyytyväinen. Päätin hetken mielijohteesta viime viikolla kokeilla kaapissa kauan seisonutta saippuaa, jolla töissä pesemme meikkitahroja vaatteista, ja avot, sieltähän se voittaja löytyi! Ja se on...

Marseille-saippua! Se on tarpeeksi rasvaista, mutta silti täydellisen puhdistavaa. Pienikin määrä poistaa esimerkiksi meikkivoiteen paidan kauluksesta, ja Beauty Blenderin kanssa se on ollut loistava! Marseille-saippua on alunperin lähtöisin Ranskasta, nykyään sitä valmistetaan muuallakin. Tuo meikäläisen kaapissa seisonut yksilö on nimenomaan Ranskan matkalta pari vuotta sitten ostettu, eikä ole onneksi mennyt miksikään kun oli muoviin pakattu.

Marseille-saippuaa ostaessa kannattaa kiinnittää huomiota sisällysluetteloon ja tarkistaa, että saippua todella on alkuperäisen reseptin mukainen. Moni nykymarseille nimittäin sisältää perinteisen oliiviöljyn tai muun kasvirasvan sijasta eläinperäisiä rasvoja, ja niitä en ainakaan itse haluaisi Beauty Blenderini lähelle. Ohjeita oikeanlaisen saippuan tunnistamiseen löydät täältä! Myös muu oliiviöljy-käsisaippuapala saattaa hoitaa homman, mulla toimii nimittäin lähes yhtä hyvin äidiltä tuliaisina joskus jostain saatu oliiviöljy-avokado-käsisaippua. Eli kun siinä on tarpeeksi eli suuri määrä kasviperäistä rasvaa, se luultavasti toimii!

Onko teillä kokemusta Beauty Blenderistä tai sen halpisversioista? :) Mielelläni kuulisin lisää esimerkiksi tuosta Iconin yksilöstä, toimiiko ja kestääkö se miten?